Ystäväni suositteli Leo Näreahon kirjaa Jälleensyntyminen (1995). Näreaho on tällä hetkellä etiikan ja uskonnonfilosofian dosentti Helsingin yliopistolla. En tiedä mikä oli hänen asemansa kirjan kirjoittamisen aikoihin.
Kirjassaan Näreaho ei pelkästään esittele jälleensyntymisuskon historiaa tai pyri pelkästään kuvailemaan sen piirteitä. Hän esittelee perusteita ja todistusaineistoa uskomuksen puolesta. Yleensä tämän suuntaiset kirjat tunuvat lähinnä höpsöiltä tai näennäistieteellisiltä, mutta Näreahon kirja onnistuu olemaan hämmentävän vetoava tieteellisesti valveutuneellekin lukijalle. Kirja yllätti positiivisesti selkeydellään ja johdonmukaisuudellaan. Ansiona pidettäköön, että se sai kristityssä lukijassa aikaan ahdistavia pohdintoja oman katsontakannan totuudesta. Tämä on mielestäni merkki hyvästä argumentoinnista ja luottamusta herättävästä todistusaineiston esittelystä.
Kirja esittelee jälleensyntymisuskon historiaa ja erilaisia tapauskertomuksia jälleensyntymiseen liittyen. Lisäksi Näreaho käsittelee jälleensyntymiseen liittyviä filosofisia kysymyksiä hienosti ja mielestäni aika tasapainoisesti. Hän ei sorru liialliseen yksisilmäisyyteen, vaikka vaikuttaa selvästi olevan jälleensyntymisuskon puolella tässä kirjassaan. Kirjan vaikuttavinta ja samalla hankalinta antia ovat erilaiset tapauskertomukset jälleensyntymiseen liittyen. Vaikka ne kirjassa onkin esitelty vakuuttavasti ja viitteitä on annettu, niin niiden todistuarvoa on vaikea arvioida ilman tarkempaa perehtymistä.
Joka tapauksessa suosittelen lukemaan tämän kirjan, jos aihealue kiinnostaa. Tämä on suomalaisen älykön kirjoittama kirja ja siitä syystä vedonnee hyvin suomalaiseen lukijaan. Kirja esitystapa ja kieli on selkeää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti